Ota yhteyttä – Hyvän puolesta

ALKU
MINUSTA
YHTEYSTIEDOT
CV
OMA TARINANI

Yhteystiedot

Sähköposti

aki.ruotsala@seinajoki.fi

Puhelinnumero

Instagram

Twitter

Facebook

Linkedin

Laita viesti

Sähköposti *

Nimi *

Viesti *

Twitter

Aki Ruotsala Follow 4,684 2,673

HTM & KTM, isä ja aviomies, virkamies. Töissä #yrittäjyys #työllisyys & #eteläpohjanmaa Yleisiä havaintoja politiikasta ja elämästä.

'; Aki Ruotsala @AkiRuotsala ·

23 syys 1573293963188002816

Onhan tämä pohjalaismaakuntien työmarkkinatilanne aika poikkeuksellinen. Tekijöille olisi kyllä töitä.

Timo Aro 🇫🇮🇺🇦 @timoaro

TYÖTTÖMYYSASTE (%) kunnittain elokuussa 2022:

🟢Alueelliset #työllisyyserot edelleen suuret maan eri osissa

🟢39 kunnassa täystyöllisyys = alle 5%

🟢C23-kaupunkien huiput Seinäjoki (6,5), Vaasa (6,9),Kokkola (7,5), Espoo (8,5) ja Salo (8,8).
@MDIfriends #kunnat #työllisyys

Reply on Twitter 1573293963188002816 Retweet on Twitter 1573293963188002816 3 Like on Twitter 1573293963188002816 16 Twitter 1573293963188002816

'; Aki Ruotsala @AkiRuotsala ·

22 syys 1572928089348517891

Muut puhuvat, Seinäjoella on konkreettista näyttöä. Olemme perheystävällinen kaupunki.

Seinäjoen kaupunki @Sjkkaupunki

Tiesitkö, että:
Seinäjoella 0–14-vuotiaiden lasten osuus on 10 vertailukaupungin suurin, 16,9 %.
Meillä on määrällisesti enemmän lapsia kuin monessa samankokoisessa tai suuremmassa kaupungissa.
7–14-vuotiaiden lasten osuus on 10 vertailukaupungin suurin, 9,6 %.
#kasvukaupunki

Reply on Twitter 1572928089348517891 Retweet on Twitter 1572928089348517891 0 Like on Twitter 1572928089348517891 4 Twitter 1572928089348517891

'; Aki Ruotsala @AkiRuotsala ·

19 syys 1571898752020905995

Tästä on kyse. Heikompaa hirvittää..

Teemu Lehtinen @TeemuTLehtinen

Lähes tasapainosta 2019 ollaan päädytty tilanteeseen, jossa valtion alijäämä kasvaa niin pitkälle kuin silmä siintää. 2026 ollaan lähellä kymmentä miljardia.

Tällä vaalikaudella ei ole haluttu säästää missään menoissa. Seuraavalle hallitukselle jää sitäkin enemmän säästettävää.

Reply on Twitter 1571898752020905995 Retweet on Twitter 1571898752020905995 0 Like on Twitter 1571898752020905995 13 Twitter 1571898752020905995

Retweet on Twitter Aki Ruotsala Uudelleentwiitattu

'; Köpi Kallio @kopikallio ·

11 syys 1568976018114854912

Tehtaan pojat sai viestiä, että ois yhdelle sunnuntaiselle Celine-hetkelle tilausta... @MarkkanenLauri 🔥🤘🏻 #Susijengi #emkoris

Twitter feed video.

Reply on Twitter 1568976018114854912 Retweet on Twitter 1568976018114854912 159 Like on Twitter 1568976018114854912 2545 Twitter 1568976018114854912

'; Aki Ruotsala @AkiRuotsala ·

11 syys 1568937813856362499

Aftonbladetin päätoimittaja ottaa räikeästi kantaa vaalilehden pääkkärissä kannustaen äänestämään vasemmistoa vaaleissa. Ennenkaikkea M,L, KD ja SD vastaan. Se siitä median puolueettomuudesta ainakin Ruotsissa.. Nähdäänkö tätä keväällä myös Suomessa?

Till mina älskade borgerliga vänner

Det finns två regler jag försöker förhålla mig till som skribent.

www.aftonbladet.se

Reply on Twitter 1568937813856362499 Retweet on Twitter 1568937813856362499 1 Like on Twitter 1568937813856362499 12 Twitter 1568937813856362499

Retweet on Twitter Aki Ruotsala Uudelleentwiitattu

'; Sauli Niinistö @niinisto ·

8 syys 1567934022604439554

I am deeply saddened by the passing of Her Majesty Queen Elizabeth II. In her 70-year reign she witnessed and shaped history like few others. Her sense of duty and devotion to service are an example to us all. Deepest condolences to the Royal Family and the people of the UK.

Reply on Twitter 1567934022604439554 Retweet on Twitter 1567934022604439554 833 Like on Twitter 1567934022604439554 14695 Twitter 1567934022604439554

Näytä lisää

Facebook

3 viikkoa sitten

Hyvää yrittäjän päivää! Tänään olen erityisen iloinen ja ylpeä saadessani tehdä töitä työn ja yrittäjyyden rajapinnassa koko laajaa maakuntaamme palvellen. Monesti sitä aamulla herätessään ajattelee että sitä tekee työtä jolla on tarkoitus ja tänään tuo tunne oli erityisen vahva!

Etelä-Pohjanmaa on yrittäjyysmaakunta, meillä on kaikkein eniten yrittäjiä asukaslukuun nähden. Olenkin oppinut arvostamaan pohjalaisyrittäjien rohkeutta ottaa riskejä ja kykyä ottaa vastuuta itsestään ja muista. Haluaisin olla aktivoimassa sitä pientä sisäistä yrittäjää meissä jokaisessa, joka voi, pystyy, uskaltaa ja tekee.

Talouskasvun huonot ennusteet, energian kasvavat kustannukset ja työvoimapula lisäävät yrittäjän tulevaisuuskuvan epävarmuustekijöitä. Monien suunniteltujen laki- ja budjettimuutosten vaikutuksia tulee pohtia myös pienten yrittäjien näkökulmasta. Sillä pienessä on suuren alku. Ei tapeta yrittäjyyttä Suomesta tänäkään syksynä. Se olkoon ajatuksemme tänään. ... LisääNäytä vähemmän

Hyvää yrittäjän päivää! Tänään olen erityisen iloinen ja ylpeä saadessani tehdä töitä työn ja yrittäjyyden rajapinnassa koko laajaa maakuntaamme palvellen. Monesti sitä aamulla herätessään ajattelee että sitä tekee työtä jolla on tarkoitus ja tänään tuo tunne oli erityisen vahva!

Etelä-Pohjanmaa on yrittäjyysmaakunta, meillä on kaikkein eniten yrittäjiä asukaslukuun nähden. Olenkin oppinut arvostamaan pohjalaisyrittäjien rohkeutta ottaa riskejä ja kykyä ottaa vastuuta itsestään ja muista. Haluaisin olla aktivoimassa sitä pientä sisäistä yrittäjää meissä jokaisessa, joka voi, pystyy, uskaltaa ja tekee.

Talouskasvun huonot ennusteet, energian kasvavat kustannukset ja työvoimapula lisäävät yrittäjän tulevaisuuskuvan epävarmuustekijöitä. Monien suunniteltujen laki- ja budjettimuutosten vaikutuksia tulee pohtia myös pienten yrittäjien näkökulmasta. Sillä pienessä on suuren alku. Ei tapeta yrittäjyyttä Suomesta tänäkään syksynä. Se olkoon ajatuksemme tänään.

Näytä facebookissa

· Jaa

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Likes: 111
Shares: 0
Comments: 3

Comment on Facebook

Eläköön yrittäjyys, eläköön me yrittäjät 🎯

Kysyin mieheltäni, että mitäs jos ei Suomessa olisi yrittäjiä ja yrityksiä? Se vastas, että elettäisiin keräilytaloudessa🤔

Hyvä Aki, vaikeuksien keskeltä voittoon✔️🇫🇮

Aki Ruotsala päivitti kansikuvansa.

3 viikkoa sitten

... LisääNäytä vähemmän

Näytä facebookissa

· Jaa

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Likes: 96
Shares: 0
Comments: 1

Comment on Facebook

Mitä Aki on mieltä Sanna Marin politiikasta ja tavasta johtaa maata pääministerinä?

Aki Ruotsala on paikassa Kauhava.

3 viikkoa sitten

Osallistuimme Villen ja Kallen kanssa lauantaina reipashenkiseen reserviläistapahtumaan #sotatienmarssi joka piti sisällään noin 10km marssin historiallista vanhaa sotatietä pitkin joka kulkee Kauhavalta Alahärmään. Marssimisen ohella partion tuli suorittaa rynnäkkökivääriammunta, jonka tuloksesta saadut kompensaatiominuutit vaikuttivat lopulliseen marssiaikaan.

Vaikka marssiaika ei päätä huimannut, ammunta nosti partion lopulta seitsemän joukkueen kilpailun kolmanneksi. Eli mitaleille päästiin.

Vanhaa sotatietä pitkin ovat kulkeneet niin Ruotsi-Suomen kuin Venäjänkin armeijat vuoden 1808 sotaretkellään. Sitä pitkin kävelivät myös JR37:n Alahärmän komppanian miehet Kauhavalle sotaanlähdön kynnyksellä kesällä 1941.

Partiomme nimi: ”Sköldinkiven kiertäjät” viittaa Suomen sodan v.1808 tapahtumiin jolloin kauhavalainen sotamies Sköld sai vanhan sotatien vieressä Alahärmän puolella olevan kiven päällä perimätiedon mukaan kunniamerkin itseltään eversti Adlercreutzilta. Tuo kivi on merkattu karttaankin nimellä Sköldinkivi ja sen tuntumassa olen lukemattomat kerrat ollut hirvipassissa.

Kuvassa Sköldinkiven kiertäjät marssimassa historiallisella tienpohjalla rynnäkkökivääriammunnan jälkeen. ... LisääNäytä vähemmän

Osallistuimme Villen ja Kallen kanssa lauantaina reipashenkiseen reserviläistapahtumaan #sotatienmarssi joka piti sisällään noin 10km marssin historiallista vanhaa sotatietä pitkin joka kulkee Kauhavalta Alahärmään. Marssimisen ohella partion tuli suorittaa rynnäkkökivääriammunta, jonka tuloksesta saadut kompensaatiominuutit vaikuttivat lopulliseen marssiaikaan.

Vaikka marssiaika ei päätä huimannut, ammunta nosti partion lopulta seitsemän joukkueen kilpailun kolmanneksi. Eli mitaleille päästiin.

Vanhaa sotatietä pitkin ovat kulkeneet niin Ruotsi-Suomen kuin Venäjänkin armeijat vuoden 1808 sotaretkellään. Sitä pitkin kävelivät myös JR37:n Alahärmän komppanian miehet Kauhavalle sotaanlähdön kynnyksellä kesällä 1941.

Partiomme nimi: ”Sköldinkiven kiertäjät” viittaa Suomen sodan v.1808 tapahtumiin jolloin kauhavalainen sotamies Sköld sai vanhan sotatien vieressä Alahärmän puolella olevan kiven päällä perimätiedon mukaan kunniamerkin itseltään eversti Adlercreutzilta. Tuo kivi on merkattu karttaankin nimellä Sköldinkivi ja sen tuntumassa olen lukemattomat kerrat ollut hirvipassissa.

Kuvassa Sköldinkiven kiertäjät marssimassa historiallisella tienpohjalla rynnäkkökivääriammunnan jälkeen.

Näytä facebookissa

· Jaa

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Likes: 174
Shares: 0
Comments: 3

Comment on Facebook

Täällä matkataan kohti pohjoista ja kuunnellaan Teemu Keskisarjan äänikirjaa Raaka tie Raatteeseen.

Aki ja VilleKalle

MONTAKO HUTIA AKI AMPUI

1 kuukausi sitten

NATO-tukikohta Kauhavalle?

Tänään Kokoomuksen eduskuntaryhmä nosti esiin mahdollisuuden NATOn pysyvien rakenteiden, toisinsanoen sotilastukikohdan saamisen Suomeen lähivuosina. Aloite oli selvästi suunnattu sekoittamaan itä-Suomen eduskuntavaalikysymyksiä mm. Mikkelin ja Kontiolahden varuskuntien uudelleenavaamisen toivossa. Vaikka aloite oli puolivillainen, siinä on aito mahdollisuus, suunta vain on väärä.

Se, mihin NATOn läsnäolo tulee Suomessa keskittymään, on luonnollisesti Baltian ilmavalvonta ja uusien torjuntahävittäjien luoma tilannetietoisuus Suomen alueella. Siksi katseet tulisi suunnata maavoimien sijaan ilmavoimien suuntaan.

Suomen hävittäjäkalusto on keskitetty Rovaniemelle, Kuopioon ja Tikkakoskelle. Lisäksi Helsinki-Vantaalla ja Pirkkalassa on toimintaa. Nämä kaikki ovat kenttiä jossa toimii sotilaskoneiden ohella mittavaa siviili-ilmailutoimintaa. Lisäksi koneiden harjoitusalueet ovat kentistä aika kaukana ja niille siirtymiseen palaa paljon polttoainetta.

Kauhavan Lentosotakoulu lakkautettiin vuonna 2015, alueella on ollut Puolustusvoimien lentotoimintaa 1920-luvulta lähtien. Kenttä on puhdas sotilaskenttä ja riittävän pitkä jotta se voi ottaa vastaan kaikki NATOn lentokonetyypit. Kenttään ja alueen infraan on viime vuosikymmenellä investoitu miljoonia ja ne ova hyvässä kunnossa - toistaiseksi. Harjoitusalueet ovat heti kentän ympärillä.

Lisäksi laajan Pohjanmaan alueella ei ole enää varuskuntaa johon uuden aluepuolustuksen doktriinin näkökulmasta voitaisiin tukeutua.

Yksi tärkeä näkökulma on, että Venäjän Iskander-ohjusten kantama ei ulotu Kauhavalle saakka, kaikille muille kentille teoriassa kyllä. Tämä on merkittävä omasuojaan liittyvä peruste.

Summa-summarum: NATO-tukikohdan perustamiselle on perusteet, mutta suunta ei ole itä, vaan Pohjanmaan lakeudet ja Kauhava. Pohjalaiset ottavat varmasti tukikohdan vastaan mielellään, sen verran hampaankoloon jäi taannoisesta Lentosotakoulun hätäisestä sulkupäätöksestä.

(Kuvassa sopimus-ylikersantti Ruotsala katse suunnattuna kohti taivasta Kauhavan Lentosotakoulussa vuonna 2006) ... LisääNäytä vähemmän

NATO-tukikohta Kauhavalle?

Tänään Kokoomuksen eduskuntaryhmä nosti esiin mahdollisuuden NATOn pysyvien rakenteiden, toisinsanoen sotilastukikohdan saamisen Suomeen lähivuosina. Aloite oli selvästi suunnattu sekoittamaan itä-Suomen eduskuntavaalikysymyksiä mm. Mikkelin ja Kontiolahden varuskuntien uudelleenavaamisen toivossa. Vaikka aloite oli puolivillainen, siinä on aito mahdollisuus, suunta vain on väärä.

Se, mihin NATOn läsnäolo tulee Suomessa keskittymään, on luonnollisesti Baltian ilmavalvonta ja uusien torjuntahävittäjien luoma tilannetietoisuus Suomen alueella. Siksi katseet tulisi suunnata maavoimien sijaan ilmavoimien suuntaan.

Suomen hävittäjäkalusto on keskitetty Rovaniemelle, Kuopioon ja Tikkakoskelle. Lisäksi Helsinki-Vantaalla ja Pirkkalassa on toimintaa. Nämä kaikki ovat kenttiä jossa toimii sotilaskoneiden ohella mittavaa siviili-ilmailutoimintaa. Lisäksi koneiden harjoitusalueet ovat kentistä aika kaukana ja niille siirtymiseen palaa paljon polttoainetta.

Kauhavan Lentosotakoulu lakkautettiin vuonna 2015, alueella on ollut Puolustusvoimien lentotoimintaa 1920-luvulta lähtien. Kenttä on puhdas sotilaskenttä ja riittävän pitkä jotta se voi ottaa vastaan kaikki NATOn lentokonetyypit. Kenttään ja alueen infraan on viime vuosikymmenellä investoitu miljoonia ja ne ova hyvässä kunnossa - toistaiseksi. Harjoitusalueet ovat heti kentän ympärillä.

Lisäksi laajan Pohjanmaan alueella ei ole enää varuskuntaa johon uuden aluepuolustuksen doktriinin näkökulmasta voitaisiin tukeutua.

Yksi tärkeä näkökulma on, että Venäjän Iskander-ohjusten kantama ei ulotu Kauhavalle saakka, kaikille muille kentille teoriassa kyllä. Tämä on merkittävä omasuojaan liittyvä peruste.

Summa-summarum: NATO-tukikohdan perustamiselle on perusteet, mutta suunta ei ole itä, vaan Pohjanmaan lakeudet ja Kauhava. Pohjalaiset ottavat varmasti tukikohdan vastaan mielellään, sen verran hampaankoloon jäi taannoisesta Lentosotakoulun hätäisestä sulkupäätöksestä.

(Kuvassa sopimus-ylikersantti Ruotsala katse suunnattuna kohti taivasta Kauhavan Lentosotakoulussa vuonna 2006)

Näytä facebookissa

· Jaa

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Likes: 121
Shares: 0
Comments: 5

Comment on Facebook

Kysymys kuuluukin nyt yksityisille tahoille luovutetut tilat Kauhavalla. Toki kaikki on mahdollista ehkä jos yksityinen sektori myi. Kaikki vielä Kauhavalla on lähes kunnossa? Kenttä on ja pysyy. Vierestä päivittäin kenttää katsellen tässä asiaa usein miettin.

Aki, kirjoitit hyvää tekstiä ja kaikki on mahdollista.

Sama asia tuli mieleeni jo siilloin, kun Nato päätös tehtiin.

kenttä meille takaasin ja juhannusjuhlat bileet .armeija takas .

Emme me tarvitse Suomeen vieraita tukikohtia tai pysyviä joukkoja. Pidetään Suomesta huolta omin joukoin vaikka Natoon kuuluisimmekin. Jenkit ovat täällä harjoitelleet ja harjoittelevat nyt Natoprosessin ja Ukrainan kriisin aikana, mutta ei Suomi ole mitään venäjän etupiiriä eikä myöskään USA:n etupiiriä. Meillä tulee olla oikeus esim tuomita suomessa tehdyt rikokset suomalaisissa oikeuslaitoksissa. jne.

View more comments

1 kuukausi sitten

Palauttavatko niukkuuden ajat realismin myös politiikkaan?

Olen jo vuosia seurannut perheemme ruokakauppaostoksia siihen tarkoitetulla mobiilisovelluksella. Nyt panin merkille, että samat ostokset maksavat yli 20 prosenttia enemmän kuin puoli vuotta sitten. Koronan aikana etätöiden yleistyttyä luovuimme toisesta autostamme ajatuksena, että sitten kun normaaliin työrytmiin palataan, hankin uuden kulkupelin. Nyt polttoainepumpulla miestä ovat hikoiluttaneet muutkin kuin trooppiset helteet hinnan noustessa keskimäärin 50 % vuoden takaiseen verrattuna. Ajopelin hankinta antaa edelleen odottaa itseään, mutta toisaalta polkupyörä on saanut liikettä.

Samalla kun energia kallistuu, kallistuu myös muut energiasta riippuvaiset tuotteet ja palvelut. Päästökaupan vaikutukset ja hallituksen verolinjaukset tuntuvat mm. turveintensiivisen Seinäjoen kaukolämmön, sähkön siirron ja sähköenergian hinnoissa, siten myös kotitalouksien laskupinoissa. Ruuan hinta kallistuu, liikkuminen on kalliimpaa, puutavaran hinnankehitys on ollut huimaa, jonka takia myös rakentamisen kustannukset ovat nousseet kymmeniä prosentteja. Ukrainan konfliktin, sekä Kiinan ja USA:n välisen kauppasodan takia eri komponenttien, metallien ja puolijohteiden saatavuus on vaikuttanut useiden tuotteiden hintojen ohella myös niiden saatavuuteen. Moni pieni yrittäjä painii jo valmiiksi kannattavuuskuopan pohjalla ja nyt palkinnoksi YEL-uudistus on haukkaamassa viimeisetkin siemenperunat. Nyt kesällä Euroopan keskuspankki ilmoitti ohjauskoron nostosta, joka sekin näkyy asuntolainojen lyhennyksissä ennen pitkää. Kestääkö kotitalouksien ja yrittäjien kantokyky?

Tämä tarkoittaa myös valtiontaloudessa sitä, että nollakoron aika on ohi ja velalla on taas hinta. Suomen valtiolla on 137 miljardia velkaa ja lisää tulee. Vielä keväällä valtiovarainministeriö arvioi, että Suomella menee pelkästään valtion velan korkokuluihin kuluvana vuonna 700 M€. Nyt näyttää siltä, että korkoihin kuluukin 1,2 miljardia.

Seuraavina viikkoina hallitus neuvottelee budjetista samalla kun puolueet valmistautuvat ensi kevään eduskuntavaaleihin. Vaikka jaossa on taas paikkoja niin jakarandatuoleilla kuin saksalaisvalmisteisten autojen nahkaistuimilla, haluan muistuttaa päättäjiä siitä, että realismin olisi syytä näkyä myös puheissa, vaikka houkutus vaalilupausten tekoon on suuri.

Ehkä tärkeintä on ymmärtää se, että äänestyspäätöksillä on aina myös vaikutuksia, jotka näkyvät viime kädessä omissa kukkaroissamme. Tämä on hyvä pitää mielessä kaiken politiikan taustakohinan keskellä. On kyse Suomesta ja suomalaisista, meistä kaikista. ... LisääNäytä vähemmän

Palauttavatko niukkuuden ajat realismin myös politiikkaan?

Olen jo vuosia seurannut perheemme ruokakauppaostoksia siihen tarkoitetulla mobiilisovelluksella. Nyt panin merkille, että samat ostokset maksavat yli 20 prosenttia enemmän kuin puoli vuotta sitten. Koronan aikana etätöiden yleistyttyä luovuimme toisesta autostamme ajatuksena, että sitten kun normaaliin työrytmiin palataan, hankin uuden kulkupelin. Nyt polttoainepumpulla miestä ovat hikoiluttaneet muutkin kuin trooppiset helteet hinnan noustessa keskimäärin 50 % vuoden takaiseen verrattuna. Ajopelin hankinta antaa edelleen odottaa itseään, mutta toisaalta polkupyörä on saanut liikettä.

Samalla kun energia kallistuu, kallistuu myös muut energiasta riippuvaiset tuotteet ja palvelut. Päästökaupan vaikutukset ja hallituksen verolinjaukset tuntuvat mm. turveintensiivisen Seinäjoen kaukolämmön, sähkön siirron ja sähköenergian hinnoissa, siten myös kotitalouksien laskupinoissa. Ruuan hinta kallistuu, liikkuminen on kalliimpaa, puutavaran hinnankehitys on ollut huimaa, jonka takia myös rakentamisen kustannukset ovat nousseet kymmeniä prosentteja. Ukrainan konfliktin, sekä Kiinan ja USA:n välisen kauppasodan takia eri komponenttien, metallien ja puolijohteiden saatavuus on vaikuttanut useiden tuotteiden hintojen ohella myös niiden saatavuuteen. Moni pieni yrittäjä painii jo valmiiksi kannattavuuskuopan pohjalla ja nyt palkinnoksi YEL-uudistus on haukkaamassa viimeisetkin siemenperunat. Nyt kesällä Euroopan keskuspankki ilmoitti ohjauskoron nostosta, joka sekin näkyy asuntolainojen lyhennyksissä ennen pitkää. Kestääkö kotitalouksien ja yrittäjien kantokyky?

Tämä tarkoittaa myös valtiontaloudessa sitä, että nollakoron aika on ohi ja velalla on taas hinta. Suomen valtiolla on 137 miljardia velkaa ja lisää tulee. Vielä keväällä valtiovarainministeriö arvioi, että Suomella menee pelkästään valtion velan korkokuluihin kuluvana vuonna 700 M€. Nyt näyttää siltä, että korkoihin kuluukin 1,2 miljardia.

Seuraavina viikkoina hallitus neuvottelee budjetista samalla kun puolueet valmistautuvat ensi kevään eduskuntavaaleihin. Vaikka jaossa on taas paikkoja niin jakarandatuoleilla kuin saksalaisvalmisteisten autojen nahkaistuimilla, haluan muistuttaa päättäjiä siitä, että realismin olisi syytä näkyä myös puheissa, vaikka houkutus vaalilupausten tekoon on suuri.

Ehkä tärkeintä on ymmärtää se, että äänestyspäätöksillä on aina myös vaikutuksia, jotka näkyvät viime kädessä omissa kukkaroissamme. Tämä on hyvä pitää mielessä kaiken politiikan taustakohinan keskellä. On kyse Suomesta ja suomalaisista, meistä kaikista.

Näytä facebookissa

· Jaa

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Likes: 198
Shares: 5
Comments: 10

Comment on Facebook

Kyllä tuon olen myös huomannut, että tavallinen eläkeläinen saa nyt olla tarkkana mihin rahansa pistää. Niin ruuan kuin muunkin elämänsä menoja seurata tarkkaan.

Tätä odotinkin, että joku tulee esiin näin selkeällä tavalla tämän muun "taustakohinan" keskellä. Aki, se jokin olit sinä. Kiitos 💎

Noilla 500milj€ kasvaneilla korkomenoilla olisi täyttänyt monta tärkeää tarvetta. Esim hoitajien palkkojen korjaus.

Ahdinkoa lisää myös, että kun vaihdoin öljylämmityksen ilmavesipumppuun niin joudun odottamaan yli vuoden siitä saatavaa avustusta, vaikka työ on jovalmis ja maksettu lainarahalla. Ei ole ensimmäinen kerta, kun hallitus päättää mikä pitää sitten toteuttaa nopeasti ja ilman riittäviä resursseja. Nytkin yksi ELY keskus joutui kestämättömään paineeseen ja monet meikäläiset kärsivät.

Hyvä teksti! Kiitos!

Todella hyvä julkasu! Onhan tässä jo pitkään hallituspuolueiltakin puheita kuultu, mutta konkreettiset teot loistaa poissaoloillaan.

Asiasta kirjoitit!

Kumpi on tärkeämpi, vahva EU vai vahva Suomi?

Kun puheita pidetään ja juttuja kirjoitetaan, olisi hyvä politiikkojen muistaa että heidän puheidensa ja kirjoitustena pitäisi myös muuttua lupauksiksi hallitusohjelmaan.

Hyvin kirjoitettu. Jälleen hallitus kaavailee uusia tukimuotoja, vaikka järeämpiä keinoja soisi käytettävän.

View more comments

Aki Ruotsala © 2021

ALKU
MINUSTA
YHTEYSTIEDOT
CV
OMA TARINANI