Hyvää yrittäjän päivää! Tänään olen erityisen iloinen ja ylpeä saadessani tehdä töitä työn ja yrittäjyyden rajapinnassa koko laajaa maakuntaamme palvellen. Monesti sitä aamulla herätessään ajattelee että sitä tekee työtä jolla on tarkoitus, mutta tänään tuo tunne oli erityisen vahva! Etelä-Pohjanmaa on yrittäjyysmaakunta, meillä on kaikkein eniten yrittäjiä asukaslukuun nähden. Olenkin oppinut arvostamaan pohjalaisyrittäjien rohkeutta ottaa riskejä ja kykyä ottaa vastuuta itsestään ja muista. Haluaisin olla aktivoimassa sitä pientä sisäistä yrittäjää meissä jokaisessa, joka voi, pystyy, uskaltaa ja tekee. Talouskasvun huonot ennusteet, energian kasvavat kustannukset ja työvoimapula lisäävät yrittäjän tulevaisuuskuvan epävarmuustekijöitä. Monien suunniteltujen laki- ja budjettimuutosten vaikutuksia tulee pohtia myös pienten yrittäjien näkökulmasta. Sillä pienessä on suuren alku. Ei tapeta yrittäjyyttä Suomesta tänäkään syksynä. Se olkoon ajatuksemme tänään.
Osallistuimme @vheikkila85 ja @kalleruotsala kanssa lauantaina reipashenkiseen reserviläistapahtumaan #sotatienmarssi joka piti sisällään noin 10km marssin historiallista vanhaa sotatietä pitkin joka kulkee Kauhavalta Alahärmään. Marssimisen ohella partion tuli suorittaa rynnäkkökivääriammunta, jonka tuloksesta saadut kompensaatiominuutit vaikuttivat lopulliseen marssiaikaan. Vaikka marssiaika ei päätä huimannut, ammunta nosti partion lopulta seitsemän joukkueen kilpailun kolmanneksi. Eli mitaleille päästiin. Vanhaa sotatietä pitkin ovat kulkeneet niin Ruotsi-Suomen kuin Venäjänkin armeijat vuoden 1808 sotaretkellään. Sitä pitkin kävelivät myös JR37:n Alahärmän komppanian miehet Kauhavalle sotaanlähdön kynnyksellä kesällä 1941. Partiomme nimi: ”Sköldinkiven kiertäjät” viittaa Suomen sodan v.1808 tapahtumiin jolloin kauhavalainen sotamies Sköld sai vanhan sotatien vieressä Alahärmän puolella olevan kiven päällä perimätiedon mukaan kunniamerkin itseltään eversti Adlercreutzilta. Tuo kivi on merkattu karttaankin nimellä Sköldinkivi ja sen tuntumassa olen lukemattomat kerrat ollut hirvipassissa. Kuvassa Sköldinkiven kiertäjät marssimassa historiallisella tienpohjalla rynnäkkökivääriammunnan jälkeen.
NATO-tukikohta Kauhavalle? Tänään Kokoomuksen eduskuntaryhmä nosti esiin mahdollisuuden NATOn pysyvien rakenteiden, toisinsanoen sotilastukikohdan saamisen Suomeen lähivuosina. Aloite oli selvästi suunnattu sekoittamaan itä-Suomen eduskuntavaalikysymyksiä mm. Mikkelin ja Kontiolahden varuskuntien uudelleenavaamisen toivossa. Vaikka aloite oli puolivillainen, siinä on aito mahdollisuus, suunta vain on väärä. Se, mihin NATOn läsnäolo tulee Suomessa keskittymään, on luonnollisesti Baltian ilmavalvonta ja uusien torjuntahävittäjien luoma tilannetietoisuus Suomen alueella. Siksi katseet tulisi suunnata maavoimien sijaan ilmavoimien suuntaan. Suomen hävittäjäkalusto on keskitetty Rovaniemelle, Kuopioon ja Tikkakoskelle. Lisäksi Helsinki-Vantaalla ja Pirkkalassa on toimintaa. Nämä kaikki ovat kenttiä jossa toimii sotilaskoneiden ohella mittavaa siviili-ilmailutoimintaa. Lisäksi koneiden harjoitusalueet ovat kentistä aika kaukana ja niille siirtymiseen palaa paljon polttoainetta. Kauhavan Lentosotakoulu lakkautettiin vuonna 2015, alueella on ollut Puolustusvoimien lentotoimintaa 1920-luvulta lähtien. Kenttä on puhdas sotilaskenttä ja riittävän pitkä jotta se voi ottaa vastaan kaikki NATOn lentokonetyypit. Kenttään ja alueen infraan on viime vuosikymmenellä investoitu miljoonia ja ne ova hyvässä kunnossa - toistaiseksi. Harjoitusalueet ovat heti kentän ympärillä. Lisäksi laajan Pohjanmaan alueella ei ole enää varuskuntaa johon uuden aluepuolustuksen doktriinin näkökulmasta voitaisiin tukeutua. Yksi tärkeä näkökulma on, että Venäjän Iskander-ohjusten kantama ei ulotu Kauhavalle saakka, kaikille muille kentille teoriassa kyllä. Tämä on merkittävä omasuojaan liittyvä peruste. Summa-summarum: NATO-tukikohdan perustamiselle on perusteet, mutta suunta ei ole itä, vaan Pohjanmaan lakeudet ja Kauhava. Pohjalaiset ottavat varmasti tukikohdan vastaan mielellään, sen verran hampaankoloon jäi taannoisesta Lentosotakoulun hätäisestä sulkupäätöksestä. (Kuvassa sopimus-ylikersantti Ruotsala katse suunnattuna kohti taivasta Kauhavan Lentosotakoulussa vuonna 2006)
Palauttavatko niukkuuden ajat realismin myös politiikkaan? Olen jo vuosia seurannut perheemme ruokakauppaostoksia siihen tarkoitetulla mobiilisovelluksella. Nyt panin merkille, että samat ostokset maksavat yli 20 prosenttia enemmän kuin puoli vuotta sitten. Koronan aikana etätöiden yleistyttyä luovuimme toisesta autostamme ajatuksena, että sitten kun normaaliin työrytmiin palataan, hankin uuden kulkupelin. Nyt polttoainepumpulla miestä ovat hikoiluttaneet muutkin kuin trooppiset helteet hinnan noustessa keskimäärin 50 % vuoden takaiseen verrattuna. Ajopelin hankinta antaa edelleen odottaa itseään, mutta toisaalta polkupyörä on saanut liikettä. Samalla kun energia kallistuu, kallistuu myös muut energiasta riippuvaiset tuotteet ja palvelut. Päästökaupan vaikutukset ja hallituksen verolinjaukset tuntuvat mm. turveintensiivisen Seinäjoen kaukolämmön, sähkön siirron ja sähköenergian hinnoissa, siten myös kotitalouksien laskupinoissa. Ruuan hinta kallistuu, liikkuminen on kalliimpaa, puutavaran hinnankehitys on ollut huimaa, jonka takia myös rakentamisen kustannukset ovat nousseet kymmeniä prosentteja. Ukrainan konfliktin, sekä Kiinan ja USA:n välisen kauppasodan takia eri komponenttien, metallien ja puolijohteiden saatavuus on vaikuttanut useiden tuotteiden hintojen ohella myös niiden saatavuuteen. Moni pieni yrittäjä painii jo valmiiksi kannattavuuskuopan pohjalla ja nyt palkinnoksi YEL-uudistus on haukkaamassa viimeisetkin siemenperunat. Nyt kesällä Euroopan keskuspankki ilmoitti ohjauskoron nostosta, joka sekin näkyy asuntolainojen lyhennyksissä ennen pitkää. Kestääkö kotitalouksien ja yrittäjien kantokyky? Tämä tarkoittaa myös valtiontaloudessa sitä, että nollakoron aika on ohi ja velalla on taas hinta. Suomen valtiolla on 137 miljardia velkaa ja lisää tulee. Vielä keväällä valtiovarainministeriö arvioi, että Suomella menee pelkästään valtion velan korkokuluihin kuluvana vuonna 700 M€. Nyt näyttää siltä, että korkoihin kuluukin 1,2 miljardia. Seuraavina viikkoina hallitus neuvottelee budjetista samalla kun puolueet valmistautuvat ensi kevään eduskuntavaaleihin. Nyt toivoisinkin realismia tähän keskusteluun. On kyse Suomesta ja suomalaisista, meistä kaikista.
Taistelijapari Ruotsala &Ruotsala on sitä mieltä että vuoden paras aika on vielä edessä päin. Innolla uuteen viikkoon! ”Sä etsit vielä tilaisuutta Kaipaat jotain, etsit uutta On kuin ois kuuma kesä Jo mennyt menojaan Mutta vielä tulee noita Lämpimiä öitä joita Sä koko pitkän talven Jaksoit odottaa” #syksy #sadonkorjuu #metsästyskausi #lakeus
On kannattanut tämänkin #nato upseerin aikoinaan edistää Suomen rauhankumppanuustyötä NATO-johtoisessa kriisinhallintaoperaatiossa. Pitkäjänteinen työ Suomen ulko-ja turvallisuuspoliittisen aseman vahvistamiseksi saa nyt sinettinsä kun NATO-huippukokouksen tiimellyksessä saatiin tieto siitä että Tasavallan Presidentti @tpkanslia Sauli Niinistön johdolla on saavutettu neuvottelutulos, jonka mukaan Turkki tukee Suomen jäsenyyttä sotilasliitossa. Jos omakotitaloni pihalla olisi lippu, nostaisin sen nyt salkoon. 🇫🇮 Pasila ja Porilaisten marssi!
Tässä vaiheessa #alahärmänkisa aloittajia hymyilytti. ☺️ Kun pimeys laskeutui Mynämäessä ja meikäläisen lamppu hyytyi ensimmäisellä rastivälillä, myös hymy hyytyi yhtä tehokkaasti. Ukkosen, sateen, jalkakramppien ja säkkipimeän (myös henkisesti) reissun päätteeksi kuitenkin leimasin kaikki omat rastit ja saatiin myös kakkosjoukkueelle ok suoritus. Eihän tuo nyt mukavaa ollut mutta periksi ei annettu. Lopulta telttasaunan lauteilla keskellä kauneinta Suomen suviyötä velat muuttui saataviksi. Ensi vuonna kirkkaalla lampulla ja kevyellä tossulla suunnaksi #porvoojukola
Tänään vuosi takana kuntavaaleista jossa tulin valituksi Seinäjoen kaupunginvaltuustoon hurjalla, 4. suurimmalla äänimäärällä kaikista ehdokkaista. Vuosi on ollut aktiivinen ja opettavainen. Kanssavaltuutetut ja kaupunkiorganisaatio on tullut tutuksi. Perehtymisessä on auttanut hienot tehtävät sekä KD ryhmän, että Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Kiitos @kati.nummensalo ja @rantanenkimmo yhteistyöstä vuoden aikana. Kiitos koko tarkastuslautakunnan porukka, meillä on asiantunteva ja keskusteleva lautakunta. Tänään istutaan valtuustona yhdessä alas pohtimaan talouden isoa kuvaa talousseminaarin muodossa. Ilmassa on paljon muutosta jossa on mahdollisuuksia mutta myös tummia pilviä. Inflaatio vaikuttaa yrittäjyyden pääkaupungin veropohjaan ja haastaa yritysten kannattavuutta, miten pystymme kaupunkina vastaamaan näihin haasteisiin jotta Seinäjoki on myös jatkossa Suomen paras paikka yrittää? Sotepalvelut siirtyvät nyt myös budjetista alueille vuoden vaihteessa. Miten osaamme kaupunkina huolehtia seinäjokisten terveyspalveluiden edunvalvonnasta tulevaisuudessa? Muutoksen seurauksena budjetin loppusumma kutistuu kolmannekseen aikaisemmasta - mutta velka pysyy. Miten kaupunki luovii suhteellisen velan kasvaessa korkojen nousupaineiden keskellä? Korona paljastaa erilaisia ilmiöitä parin vuoden kotonaolon jälkeen joista nuorten pahoinvointi ja perheiden tilanteet huolettavat. Ketään ei jätetä. Näillä ajatuksilla mennään eteenpäin. Kiitokset vielä kaikille minua äänestäneille, mietin teitä aina kun avaan kokouspaikan oven. Pyrin edelleen kantamaan oman korteni yhteiseen kekoon toimimalla parhaani mukaan omasta arvomaailmastanikin käsin. Yhteiseksi hyväksi.
