(+358) 50 546 3576 aki.ruotsala@gmail.com
Valitse sivu

Aki ruotsala

 JÄRJEN ÄÄNI.

Kiitos luottamuksesta!

Kevään kuntavaaleissa tulin valituksi Seinäjoen kaupunginvaltuustoon 539 äänellä joka on kaikista ehdokkaista 5. eniten ja KD:n kärkitulos niin Seinäjoella kuin koko Vaasan vaalipiirissä. Luottamus vetää nöyräksi.

Lisäksi KD teki Seinäjoella toisen kerran peräkkäin historiansa parhaan tuloksen ja nousimme Seinäjoen kaupunginvaltuuston 4. suurimmaksi ryhmäksi. 

Työ jatkuu, ollaan yhteyksissä.

 

Terveisin, Aki

Kuka on Aki Ruotsala?

Aki Ruotsala on 40-vuotias perheenisä ja työllisyysjohtaja Seinäjoelta. Hän on Seinäjoen kaupunginvaltuutettu ja toiminut aikaisemmin KD:n puoluevaltuuston puheenjohtajana (2015–2021). Vuosina 2011–2012 hän toimi KD:n nuorisojärjestön puheenjohtajana. Ruotsala on koulutukseltaan hallintotieteen maisteri Vaasan yliopistosta ja kauppatieteen maisteri Turun kauppakorkeakoulusta.

Ruotsala on ollut ehdolla eduskuntavaaleissa 2019 (yli 4300 ääntä) ja EU-vaaleissa 2024 (yli 4600 ääntä). Myös kuntavaaleissa 2021 ja 2025 hän oli Seinäjoen eniten ääniä saaneiden ehdokkaiden joukossa. Ruotsala on palvellut kansainvälisissä sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä. Sotilasarvoltaan hän on yliluutnantti, res.

 

Sosiaalinen media

Facebook
Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons
3 viikkoa sitten

... Näytä lisääNäytä vähemmän

3 viikkoa sitten

Tänään käsiteltiin tilinpäätöstä ja arviointikertomusta. Nostin esiin huolen työllisyyden kustannuksista – suunta on huolestuttava.

Seinäjoella vieraskielisten työllisyysaste on vain 47 %, selvästi alle maakunnan ja maan tason. Tämä näkyy suoraan kaupungin taloudessa.

Viime vuonna lisäsimme työllisyyden sakkomaksuihin kolme kertaa miljoonan – ja tänään vielä yksi miljoona lisää.

Nyt tarvitaan parempaa yhteistyötä, nopeampia polkuja töihin ja selkeitä tuloksia.

Kyse ei ole vain euroista – vaan ihmisistä.
... Näytä lisääNäytä vähemmän

3 viikkoa sitten

Kokoomuksen linjanmuutoksella on vaikutuksia jopa ulkopolitiikkaan.

Kokoomus, tuo entinen kodin, uskonnon ja isänmaan arvoja esillä pitänyt puolue on asemoimassa itseään erikoiseen suuntaan. Puoluekokouksen linjaus aborttioikeuden kirjaamisesta perustuslakiin herättääkin vakavan kysymyksen monelle äänestäjälle: onko tämä vielä sama kokoomus vai onko kyse arvopohjan selvästä siirtymästä pois perinteisistä kristillistä, elämää suojelevista arvoista?

Kyse ei ole pienestä nyanssista, vaan linjanmuutoksesta, joka koskettaa yhtä perustavimmista arvokysymyksistä. Julkisuudessa muutosta on yritetty pehmennellä, mutta tosiasia on, että puoluekokous meni jopa puoluejohdon suositusten ohi. Se kertoo syvästä sisäisestä ristiriidasta ja kamppailusta, jota moni kokoomuksen pitkäaikainen äänestäjä varmasti seuraa nyt hämmentyneenä.

Samaan aikaan kokoomuksella on Suomessa poikkeuksellisen vahva ote ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisesta. Keskeiset salkut hallituksessa, tasavallan presidentin kanslia ja jopa EU-komissaarin tehtävä ovat heidän käsissään. Suomi mm. hakee paikkaa YK.n turvallisuusneuvostossa ja tarvitsee monessa ulkopolitikan lohkolla tukea. Siksi ei ole yhdentekevää, millaisia arvoviestejä Suomesta maailmalle lähtee.

Yhdysvalloissa (joka on meille keskeinen turvallisuus- ja kauppapoliittinen kumppani) elämän suojelu on monille edelleen hyvin keskeinen kysymys, erityisesti republikaanien keskuudessa. Tämä näkyi jo siinä, kuinka tarkasti siellä seurattiin Päivi Räsäsen oikeudenkäyntiä uskonnonvapauden näkökulmasta. Nyt mennään askeleen pidemmälle.

Miltä näyttää ulospäin, kun Suomea ulkopolitiikassa johtava puolue ajaa linjaa, joka on monille transatlanttisille kumppaneille arvolatautunut ja jopa vastakkainen? Onko viisasta hieroa tätä kysymystä heidän naamansa tilanteessa, jossa tarvitsemme yhteistyötä niin turvallisuudessa (kuten F-35-hankinnoissa) kuin taloudessa (mm. jäänmurtaja-hankinnat)?

Itse arvostan monia kokoomuslaisia päättäjiä ja jaettuja näkemyksiä löytyy paljon. Mutta juuri tällaiset päätökset ja viimeaikaiset henkilövalinnat viestivät suunnasta, jossa kokoomus loittonee juuriltaan.

Samalla tämä avaa tilaa vaihtoehdolle. Kristillisdemokraatit, osana eurooppalaista EPP-perhettä, voivat näyttäytyä monelle keskusta-oikeistolaiselle äänestäjälle entistä johdonmukaisempana arvopuolueena, sellaisena, joka ei horju vaikeissakaan kysymyksissä.

Arvopolitiikassa suunnalla on väliä. Ja nyt suunta näyttää monelle yllättävältä.

(Kuva: allekirjoittanut Lincoln memorialilla Washingtonissa muutama vuosi sitten)
... Näytä lisääNäytä vähemmän

Kokoomuksen linjanmuutoksella on vaikutuksia jopa ulkopolitiikkaan.

Kokoomus, tuo entinen kodin, uskonnon ja isänmaan arvoja esillä pitänyt puolue on asemoimassa itseään erikoiseen suuntaan. Puoluekokouksen linjaus aborttioikeuden kirjaamisesta perustuslakiin herättääkin vakavan kysymyksen monelle äänestäjälle: onko tämä vielä sama kokoomus vai onko kyse arvopohjan selvästä siirtymästä pois perinteisistä kristillistä, elämää suojelevista arvoista?

Kyse ei ole pienestä nyanssista, vaan linjanmuutoksesta, joka koskettaa yhtä perustavimmista arvokysymyksistä. Julkisuudessa muutosta on yritetty pehmennellä, mutta tosiasia on, että puoluekokous meni jopa puoluejohdon suositusten ohi. Se kertoo syvästä sisäisestä ristiriidasta ja kamppailusta, jota moni kokoomuksen pitkäaikainen äänestäjä varmasti seuraa nyt hämmentyneenä.

Samaan aikaan kokoomuksella on Suomessa poikkeuksellisen vahva ote ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisesta. Keskeiset salkut hallituksessa, tasavallan presidentin kanslia ja jopa EU-komissaarin tehtävä ovat heidän käsissään. Suomi mm. hakee paikkaa YK.n turvallisuusneuvostossa ja tarvitsee monessa ulkopolitikan lohkolla tukea. Siksi ei ole yhdentekevää, millaisia arvoviestejä Suomesta maailmalle lähtee.

Yhdysvalloissa (joka on meille keskeinen turvallisuus- ja kauppapoliittinen kumppani) elämän suojelu on monille edelleen hyvin keskeinen kysymys, erityisesti republikaanien keskuudessa. Tämä näkyi jo siinä, kuinka tarkasti siellä seurattiin Päivi Räsäsen oikeudenkäyntiä uskonnonvapauden näkökulmasta. Nyt mennään askeleen pidemmälle.

Miltä näyttää ulospäin, kun Suomea ulkopolitiikassa johtava puolue ajaa linjaa, joka on monille transatlanttisille kumppaneille arvolatautunut ja jopa vastakkainen? Onko viisasta hieroa tätä kysymystä heidän naamansa tilanteessa, jossa tarvitsemme yhteistyötä niin turvallisuudessa (kuten F-35-hankinnoissa) kuin taloudessa (mm. jäänmurtaja-hankinnat)?

Itse arvostan monia kokoomuslaisia päättäjiä ja jaettuja näkemyksiä löytyy paljon. Mutta juuri tällaiset päätökset ja viimeaikaiset henkilövalinnat viestivät suunnasta, jossa kokoomus loittonee juuriltaan.

Samalla tämä avaa tilaa vaihtoehdolle. Kristillisdemokraatit, osana eurooppalaista EPP-perhettä, voivat näyttäytyä monelle keskusta-oikeistolaiselle äänestäjälle entistä johdonmukaisempana arvopuolueena, sellaisena, joka ei horju vaikeissakaan kysymyksissä.

Arvopolitiikassa suunnalla on väliä. Ja nyt suunta näyttää monelle yllättävältä.

(Kuva: allekirjoittanut Lincoln memorialilla Washingtonissa muutama vuosi sitten)
4 viikkoa sitten

Arvi Lind on poissa.

Meille 90‑luvulla lapsuuttaan eläneille Arvi ei ollut vain uutistenlukija. Hän oli ääni ja kasvot, jotka ilta toisensa jälkeen rauhoittivat. Hän kertoi maailmasta iltaisin yhden totuuden aikana, jolloin kaikki tuntui jotenkin yksinkertaisemmalta ja ehkä myös turvallisemmalta.

Arvin äänessä oli mielestäni jotain sellaista, mikä loi luottamusta. Siksi häntä varmasti kutsuttiinkin Suomen luotettavimmaksi mieheksi.

Muistan yläasteelta erään opettajan, joka soitti aamunavauksessa usein kappaleen, jossa todettiin: ”Tänään meillä on hyviä uutisia.” Siinä Arvi Lind kertoi maailmasta, jossa kaikki oli hetken paremmin. Se oli ehkä vähän naiivi ajatus mutta samalla syvästi inhimillinen kaipuu siihen, että joskus uutiset voisivat olla vain hyviä.

Arvin työ ulottui lähes neljän vuosikymmenen ajalle Yleisradion uutisissa. Hänen kasvonsa tulivat tutuiksi kokonaisille sukupolville ja hänen rauhallinen tapansa kertoa uutiset jäi osaksi suomalaista muistia.

Tänään tuntuu vähän siltä, että yhden aikakauden ääni hiljeni.

Ja ehkä samalla hiljeni jotain siitä ajasta, jolloin maailma tuntui selkeämmältä ja jolloin joku kertoi meille sen ääneen, rauhallisesti, luotettavasti.

Lepää rauhassa, Arvi.

Kuva: Jyrki Valkama/Yle
... Näytä lisääNäytä vähemmän

Arvi Lind on poissa.

Meille 90‑luvulla lapsuuttaan eläneille Arvi ei ollut vain uutistenlukija. Hän oli ääni ja kasvot, jotka ilta toisensa jälkeen rauhoittivat. Hän kertoi maailmasta iltaisin yhden totuuden aikana, jolloin kaikki tuntui jotenkin yksinkertaisemmalta ja ehkä myös turvallisemmalta.

Arvin äänessä oli mielestäni jotain sellaista, mikä loi luottamusta. Siksi häntä varmasti kutsuttiinkin Suomen luotettavimmaksi mieheksi.

Muistan yläasteelta erään opettajan, joka soitti aamunavauksessa usein kappaleen, jossa todettiin: ”Tänään meillä on hyviä uutisia.” Siinä Arvi Lind kertoi maailmasta, jossa kaikki oli hetken paremmin. Se oli ehkä vähän naiivi ajatus mutta samalla syvästi inhimillinen kaipuu siihen, että joskus uutiset voisivat olla vain hyviä.

Arvin työ ulottui lähes neljän vuosikymmenen ajalle Yleisradion uutisissa. Hänen kasvonsa tulivat tutuiksi kokonaisille sukupolville ja hänen rauhallinen tapansa kertoa uutiset jäi osaksi suomalaista muistia.

Tänään tuntuu vähän siltä, että yhden aikakauden ääni hiljeni.

Ja ehkä samalla hiljeni jotain siitä ajasta, jolloin maailma tuntui selkeämmältä ja jolloin joku kertoi meille sen ääneen, rauhallisesti, luotettavasti.

Lepää rauhassa, Arvi.

Kuva: Jyrki Valkama/Yle
X / ent. Twitter

Aki Ruotsala

s. 20.3.1985

Koulutus

  • Kauppatieteen maisteri, ekonomi 2018, Turun yliopisto
  • Hallintotieteen maisteri 2013, Vaasan yliopisto
  • Ylioppilas 2004, Alahärmän lukio

Työhistoria

  • Kuntayhtymä Kympin johtaja 2024-
  • Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston palvelujohtaja, yritys- ja rekrytointipalvelut 2020-2024
  • Kuortaneen kunnan elinkeinovastaava 2018-2020
  • Merikarvian kunnan kehittämispäällikkö 2016-2018
  • Merikarvian kunnan hallintopäällikkö 2014-2016
  • Siikaisten kunnan kunnansihteeri, vs. kunnanjohtaja 2013-2014
  • Suunnittelija, Sisäasiainministeriö 2012-2013
  • Avustaja, Eduskunnan kanslia 2011-2012
  • Kokkolan Halpa-Halli, Alahärmä, urheilu- ja asetarvikemyyjä 2007-2009
  • Sopimussotilas, ylikersantti, Puolustusvoimat, Lentosotakoulu 2006

    Luottamustehtävät

    • Seinäjoen kaupunginvaltuutettu 2021-
    • Seinäjoen kaupungin tarkastuslautakunta, puheenjohtaja 2021-2023, jäsen 2023-
    • Seinäjoen kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunta, jäsen 2023-
    • Pohjanmaan Rauhanturvaajat ry, hallituksen jäsen 2023-
    • Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa, edustajisto jäsen 2022-2025
    • Suomen Kuntaliitto, valtuuskunta jäsen 2022-

    Päättyneet

    • Kauhavan kaupunginvaltuutettu 2008-2013
    • Porin kaupunginvaltuusto, varajäsen 2017-2018
    • Porin kaupungin tarkastuslautakunta, jäsen 2017-2018
    • Suomen Kristillisdemokraattiset Nuoret ry, puheenjohtaja 2011-2012
    • Suomen Kristillisdemokraatit rp. puoluehallitus, jäsen 2011-2012
    • Suomen Kristillisdemokraatit rp. puoluevaltuusto, puheenjohtaja 2015-2021
    • Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta, jäsen 2011-2015, varajäsen 2019-2023
    • Kuortaneen reserviupseerit ry, hallituksen jäsen 2019-2021
    • Hyvä Sanoma ry, hallituksen jäsen 2019-2022

     

    • Sotilaalliset kriisinhallintatehtävät
        • Olen osallistunut sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin eri tehtävissä palvellen ulkomailla yhteensä noin 20kk

      Asevelvollisuus

    • Suoritettu 10.1.2005-9.1.2006 Kainuun Prikaati & Reserviupseerikoulu
    • Sotilasarvo: yliluutnantti (res.)